Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Julkaistu 2.11.1997 20:26:33

Merja Ilpala
Erkki Heino kasvattaa viestikyyhkyjä Nummella.

Viestikyyhky osaa
kotilakkaan tuhansien
kilometrien päästä

TS Nummi-Pusula

MERJA ILPALA

Viestikyyhkyjen kasvatus on Suomessa harvojen harrastus.

Yksi alasta innostunut on Erkki Heino, jonka kyyhkyslakassa Nummella kujertaa kymmeniä lintuja. -Tämä on vähän kuin itsekin lentäisi, hän kuvailee suojateistaan saamaansa iloa.

Erkki Heino on Suomen viestikyyhky-yhdistyksen rahastonhoitaja. Kaikkiaan yhdistyksellä on parikymmentä jäsentä, mutta heistä vain puolella on lintuja.

-Suomessa ei kasvatuksella ole perinteitä, mutta ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin niin tilanne on aivan toinen. Ja esimerkiksi Belgiassa on kyyhkyslakka melkein joka talossa, hän kertoo.

Heino hankki ensimmäiset lintupariskunnat vähän toistakymmentä vuotta sitten espoolaiselta Aarne Sorakselta, jota hän pitää oppi-isänään ja suomalaisen viestikyyhkykannan pelastajana.

Nykyisin Heinolla on parikymmentä lennätettävää kyyhkyä ja saman verran siitoslintuja. Nummen lakassa asuvat myös yhdistyksen linnut, joita vuokrataan alan aloittelijoille.

Talon muita siivekkäitä ovat koristeelliset riikinkukkokyyhkyt, taikurien näytöksissään suosimat naurukyyhkyt ja papukaijat. Työkiireiden vuoksi perhe on luopunut hanhista, ankoista, kalkkunoista ja kanoista, joita kanalassa kotkotti parhaaseen aikaan toistakymmentä eri rotua.

Kyyhkyjä on
helppo hoitaa

Erkki Heino on leipuri, joka lamavuosina vaihtoi pakon edessä taikinan teräkseen ja käy nykyisin Nummelta Vantaalla saakka metallialan yrityksessä töissä.

Linnuista hän sanoo olleensa aina kiinnostunut vähän vissiin liikaakin vaimon mielestä.

-Viestikyyhkyt ovat häkkilintuja, jotka kuitenkin voi päästää lentämään vapaina. On kasvattajasta itsestään kiinni, miten paljon niiden kanssa haluaa touhuta, mutta itse linnut on helppo hoitaa; ne ovat tyytyväisiä, kunhan saavat ruokaa, vettä ja soraa. Edes lakkaa ei tarvitse talvella lämmittää.

Suunnistus
on mysteerio

Erkki Heino kuvailee viestikyyhkyjä köyhän miehen ravihevosiksi.

Suomessa niillä ei juuri kilpailla, mutta ulkomailla ne lentävät jopa yli tuhannen kilometrien maratonmatkoja, joiden voittajat palkitaan huomattavilla summilla.

Lähdössä kilpailurenkaalla varustetut linnut pääsevät lentoon yhtä aikaa. Lentoajan mittaamiseen tarvitaan erityinen kello, jonne rengas maalissa syötetään.

Suurimmat alan kilpailut ovat kyyhkyjen omat olympialaiset. Maailmanennätys 850 kilometrin matkalla on 141 kilometrin keskituntinopeus.

Hämmästyttävällä vaistolla linnut osaavat kotiin.

-Suunnistaminen on loppujen lopuksi yhä mysteeri, Heino toteaa. -Ilmeisesti kyyhkyt aistivat maan magneettikenttiä ja aurinkoa. Väitetään, että ne käyttävät myös näkö- ja hajuaistiaan, mutta vieraassa maastossa ne eivät auta.

-Ukkonen kuitenkin sekoittaa linnut totaalisesti.

Urheilu-
valmennusta

Erkki Heino neuvoo aloittamaan harrastuksen joko vuokraamalla emoparin tai hankkimalla niin pieniä poikasia, etteivät ne vielä ole käyneet ulkona.

-Poikanen kiintyy lakkaansa, mutta se ei yksin riitä. Lintua täytyy harjoittaa, jotta se osaa tulla kotiin.

-Aluksi on tärkeää, että kyyhkyt saavat vapaasti lentää ja kartoittaa kotipaikkansa. Sitten ne laitetaan koppaan ja viedään ensin noin 10 kilometrin päähän kotoa. Myöhemmin matkaa lisätään, kunnes linnut osaavat kotiin lähes mistä tahansa.

-Poppakonsteja harjoitteluun ei ole. Lintua vain täytyy valmentaa kuin urheilijaa. Sen täytyy päästä lentämään.

Kujertavat
kyyhkyläiset

Viestikyyhkyn tunnistaa jalkaan kiinnitetystä renkaasta, jotka suomalaiset kasvattajat tilaavat Belgiasta saakka. Yleensä myös kyyhkyn kuljettama kirjelappunen kiinnitetään kapseliin käärittynä linnun jalkaan.

Viime aikoina viestikyyhkyjen lennosta on tullut suosittu juhlanumero.

Esimerkiksi monet morsiusparit haluavat lähettää toisilleen rakkaudentunnustukset kirkon portailta kyyhkyjen mukana.

Mikä sen romanttisempaa.

Julkaistu 2.11.1997 20:26:33

©2017 layout130 - suntuubi.com